riittävän hyvät
Pohdintoja täydellisyydestä
Kävelyltä palatessani katseeni jäi jaloissani oleviin villasukkiin. Pitkävartisiin, ihanan lämpimiin ja pehmeisiin sukkiin. Juurikin noihin, jotka näyttävät olevan täysin eri paria.
Sukkien kärkiin ei ole riittänyt enää samoja lankoja, joilla muuten sukat on neulottu. Vaaleampaa harmaata on nähtävästi löytynyt laatikon pohjalta korvikkeeksi. Tässä tilanteessa korvikelankaakin on käytetty summittaisesti sukkien kesken. Kärjet ovat täysin erilaiset.
Oleellisinta on selvästi ollut saada sukat valmiiksi niiden todellista käyttötarkoitustaan varten. Tarjota sukkien omistajalle eli minulle lämpimät jalat pitkien sukanvarsien kera. Ulkonäkö on ollut niiden tekijälle toissijainen asia.
Nämä sukat herättivät ajatukseni epätäydellisyydestä ja keskeneräisyydestä ja siitä miten olennaista ja tärkeää epätäydellisyys ja sen sietäminen elämässä (ja itsessä) ylipäätään onkaan.
Luotko huomaamattasi elämästäsi vaikeaa?
Täydellisyyden tavoittelu, missä tahansa asiassa, on pääsääntöisesti paitsi uuvuttavaa niin täysin turhaa.
Moni tietää (joko itsestään tai esim. kollegastaan), kuinka perfektionisteilla eivät asiat oikein etene. Nyprätään ja hienosäädetään hamaan tappiin asti töitä ja projekteja. Deadlinet paukkuvat. Kiire ja stressi kasvaa. Muut joutuvat odottamaan ja turhautumisen tunteet niin itsessä kuin muissa kasvavat entisestään.
Yleensä huono itsetunto saa ihmiset sättimään omaa olemustaan tai vähättelemään osaamistaan. Huonommuuden ja arvottomuuden tunne jäytää ja pimentää ihmispolon todellisuuden. Vain, koska ei olla täydellisiä tai saada täydellistä jälkeä aikaan.
Itsestään selvää siis, että täydellisyyden tavoittelu kuluttaa ja syö voimavaroja enemmän kuin antaa eteenpäin puskevaa energiaa.
Riittävän hyvä on enemmän kuin tarpeeksi
Meidän kaikkien kannattaisi muistaa, että omat epätäydellisyytemme tekevät meistä ainutlaatuisia. Terminä ”riittävän hyväksi” toimii huomattavasti parempana motivaattorina kehittyä ja parantaa osaamistaan. Sama pätee oman olemuksen kohentamisessa. Riittävän hyväksi riittää, kenestäkään ei voi tulla edes tekemällä täydellistä.
Balanssia ja itsensä arvostamista
Hyvinvointi liittyy vahvasti tasapainoon elämän eri sektoreiden välillä. Tasapaino työn ja vapaa-ajan suhteen on hyvä löytää, jotta voisi pitää itsestään riittävän hyvää huolta. Erityisesti personal training konsultointitapaamisten yhteydessä kuulen lähes päivittäin ihmisten itsensä sättimistä ja haukkumista kun oma olemus, vireystaso tai fyysinen toimintakyky/kunto ei vastaa henkilön toiveita itsestään.
Näissä tilanteissa yleensä ensiapu ja oikestaan avaissana on ajatusmallin muuttaminen huonosta ja kelvottomasta itsestä. Itseensä uskominen ja itsensä arvostaminen ovat lähtökohdat kehittymiselle ja muutokselle. Tallattuna on savesta vaikea ponnistaa.
Valitse välittäminen
Ehkä voisimmekin tulevina päivinä miettiä missä kaikessa itse olemme jo riittävän hyviä. Tehdä ensin niitä pieniä, omaa hyvinvointia kohentavia valintoja ilman “kaikki mulle heti nyt” ajatusmallia.
Yritetään myös käyttää positiivista energiaamme siihen, että muistuttaisimme myös läheisillemme kuinka tärkeitä ja riittäviä he meille ovat. Juuri sellaisina, rosoisina, hiomattomina, epätäydellisinä itsenään.
p.s peilin kautta otettu kuva sukista muistutti minua siitä, kuinka kesällä valkoiseksi maalaamieni peiliovien karmien maalausurakan jälkeen, aikaa ja energiaa ei remonttipuuhissa enää riittänytkään peiliovien lattiakiskojen maalaamiseen. Taitavat olla kiskot riittävän hyvät noinkin…
Kivaa viikonloppua kaikille
-Jenni